DIY Joululahjoja

Koska muuten en saanut joulustressiä aikaiseksi, niin hankin sellaisen sitten tekemällä lahjoja itse turhan myöhään ja liian lähellä jouluaattoa. No jos aiemmin ei inspiraatio tullut niin eihän sille minkään voi. Teen myöhemmin postauksen isoimmasta askartelutyöstä, jonka tein kummipojalleni, josta täytyy varmaankin pyytää Kälystä ottamaan kuvia, koska en itse kunnolla ehtinyt kuvia räpsimään. 

Äidilleni, Kälyille ja Serkkukullalle tein lahjaksi itse tehtyä kuorintavoidetta. Voide on helppo tehdä ja suurin osa aineista löytyy valmiiksi keittiönkaapeista tai lähikaupasta. Piparminttuöljy oli ainut minkä kävin ostamassa erikseen luontaistuotekaupasta. Voide säilyy hyvin, vaikkei se sisällä mitään säilöntäaineita. Eikä siinä ole ympäristölle haitallisia muovirakeita, joista on taas lähiaikoina vouhkattu. Lopultahan veteen päätyvät muovit päätyvät takaisin meidän ruokapöytiimme, koska vedenpuhdistamot eivät pysty niin pieniä muovijäämiä suodattamaan vedestä. Lisäksi voide tuoksuu taivaalliselle ja jättää ihon ihanan pehmeäksi. Testattu on ja hyvin toimii. Ohjeen löysin TytDiy-blogista. Erilaisia ohjeita löytyy, kun googlettaa vaikka hakusanalla: diy kuorintavuode.

Kuorintavoiteen tein jotakuinkin tällä ohjeella (itsellä taisi jossain kohtaa mennä mittasuhteet hieman sekaisin kun tein niin moninkertaisen määrän, mutta ei se ole niin vakavaa):

Sekoita astiassa 
- 0,5 dl Kookosöljyä
- 0,5 dl Ruokosokeria
- 1,5 dl Sokeria
- 2 rkl Hunajaa
- 1 rkl Oliiviöljyä
- Piparminttuöljyä

Piparminttuöljyä voi laittaa oman maun mukaan, itselläni se lähti vähän käsistä, mutta pidänkin sen tuoksusta aika paljon. Öljy on siis eteeristä öljyä, joten ruokiin päätyvät öljyt on sitten erikseen. Noihin pestyihin maapähkinävoipurkkeihin meni suunnilleen tuplamäärä valmista voidetta. Ohjeen määrällä sitä tulisi varmaan joku pari desiä. Mutta ohjetta voi soveltaa sen mukaan minkä kokoisiin purkkeihin sitä on tunkemassa.  

Helppo ja nopea valmistaa, eikä tarvitse enää kaupasta voiteita ostella. Sitä voi käyttää vartalolle ja kasvoihin. Huomasin, että jos on herkkä iho, niin silloin kasvojen kuorinnassa saa olla aika helläkätinen, koska sokerirakeet ovat suht isoja.

Toisena itse tehtynä lahjana askartelin simppeleitä leikkuulautoja. Materiaalina toimi aikaisemminkin hyväksi todettu keittiötason ylijäämätavara. Tammisesta liimapuulevystä sahasin pieniä suorakulmion muotoisia levyjä, jotka viistin kahdelta sivulta vinoon, jotta leikkuulautaa olisi helppo nostaa. Hioin levyt ja öljysin ne pariin kertaan parafiiniöljyllä. Yksinkertaisen kauniit, eikö? Puu on itsessään niin kaunis materiaali, ettei siihen paljoa muuta kaipaa.
 

Sain myös itse lahjaksi itse tehtyjä lahjoja. Nehän ne parhaita ovatkin. Mm. Pyllikki oli tehnyt mahtavan makuista saaristolaisleipää ja omppumehua. Hänen poikansa, minun kummipoikani 4vee oli askarrellut ison kasan lahjoja läheisilleen ja minun paketista löytyi hieno punainen taikataikinasta tehty sydän.
Isoveikkani tyttö 5vee oli koristellut hienot piparit minulle ja Ihanalle miehelle ja askarrellut hienon joulukuusikortinkin, johon oli hienosti kirjoittanut meidän nimet. Mahtavaa oli huomata jouluna kuinka pienet lapsetkin jo nauttivat antamisen ilosta, eikä vain lahjojen saamisesta. Oman elämänsä joulupukkina olo on aika jees.

Alpakoita katsomassa

Alpakka-kuumeeni ei ole ottanut laantuakseen. Kevään alpakan kasvatuskurssin, Klik! jälkeen asiaa on mehusteltu ja nyt on pitkin syksyä ollut mietinnässä millainen talli omalle laumalle olisi sopivin. Olen ihastellut alpakan kasvattajien sivuja facebookissa ja bongasin sieltä joku aika sitten Kotirannan alpakkatilan sivut, jotka löytyvät täältä, Klik! 

Monilla alpakkatiloilla on käytössä joitain vanhoja rakennuksia, jotka ovat muokattu alpakoille sopiviksi, mutta meillä ei ole sopivia vanhoja rakennuksia tähän tarkoitukseen, joten kaipasin vinkkejä uusista tiloista. Kotirannan tilalle oli rakennettu hieno talli alpakoille ja laitoinkin heille kyselyä tallin rakenteista, rakentamisesta ja toimivuudesta. Sain sieltä kattavan vastauksen ja kutsun tulla tutustumaan tiloihin paremmin paikan päälle. Viime sunnuntaina lähdin Ihanan miehen kanssa ajelemaan kohti Sysmää, johon meiltä on noin parin tunnin ajomatka.
 

Kotirannan alpakkatilalla meidät otti vastaan erittäin mukava isäntäpariskunta, jotka ovat Sysmään päätyneet aikoinaan Helsingistä, kesäpaikaksi hankitun tilan myötä. Alkujaan kolmen alpakan lauma oli monistautunut neljäksi, kun heidän omakasvatti Aapeli oli syntynyt. Tilalta löytyi myös pari ihanaa vuohta, lauma kanoja ja kukko ja kasa vauhdikkaita koiruuksia. 
 

Tallirakennus vaikutti juuri sen tyyliseltä, millainen meillekin kannattaisi rakentaa. Se oli hyvin suunniteltu ja vaikutti oikein toimivalta ratkaisulta. Sisätiloista löytyy kuvia paremmin heidän facebook-sivultaan. Siellä on mm. ihastuttava jouluvideo alpakoista ja vuohista syömässä, niin siinä näkee tallinpuoltakin hyvin. Alunperin koko tila oli varattu kokonaan alpakoille, mutta vuohet tulivat heille hieman yllättäen ja nyt se on ositettu erikseen alpakoiden ja vuohien puoleksi.
 

Olipa todella mukavaa vierailla heidän tilalla. Saatiin hyviä vinkkejä tulevaan ja eläimiä on aina ihana käydä rapsuttelemassa. Kiitos vaan emännälle ja isännälle, että saimme tulla kyläilemään. Nyt vaan suunnittelemaan omaa tallia ja rakennusluvat vetämään. Jossain vaiheessa kevättä uskaltaa sitten varmaan jo laittaa osto-kyselyitä, jos meille löytyisi sopiva oma lauma.